keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Marv Wolfman: Batman - Arkham Knight

©Hande
Marv Wolfman: Batman - Arkham Knight
Titan Books 2015

Kerroin Arkham Unhinged-kirjoituksessani, että omistan Batman Arkham-tietokonepelisarjan. Viimeinen osa, Arkham Knight, ilmestyi viime vuonna, mutta sain tietää vasta tämän vuoden alussa, että pelistä on tehty romaaniversio. Olin hyvin yllättynyt asiasta, mutta samalla uteliaisuuteni heräsi - halusin tietää, toimiiko pelin tarina proosamuodossa. Ostin siis kirjan itselleni ja aloin lukea, vaikka minulla oli ennestään pieni kasa keskeneräisiä teoksia.

HUOMIO! Tästä eteenpäin arvio sisältää juonipaljastuksia Arkham City-pelistä sekä tästä kirjasta. Jos haluat välttyä niiltä, älä lue pidemmälle.

Jokeri on kuollut ja kuopattu - tai oikeammin vedetty alas useammasta vessanpöntöstä - gothamilaiset voivat vihdoinkin hengittää vapaasti. Rauha ei kuitenkaan kestä loputtomiin: muutaman kuukauden päästä Scarecrow järjestää paikallisessa ravintolassa pelkokaasuhyökkäyksen, joka synnyttää suuren paniikin ja Gotham evakuoidaan. Kaupunki jää kokonaan rikollisten armoille eikä viranomaisia ole tarpeeksi tilanteen hillitsemiseksi. Batmanin on jälleen kerran pyrittävä pelastamaan kotikaupunkinsa, kun häntä on vastassa koko Gothamin alamaailma sekä uusi uhka, mystinen Arkham Knight.

Tottuneena lukijana minulle ei tuottanut vaikeuksia kuvitella miljöitä tai hahmoja pelkän sanallisen kuvailun avulla, joten pelin tarinan lukeminen tuntui aivan yhtä luontevalta kuin tietokoneen näytön kautta koettuna. Kirja tarjosi myös uuden perspektiivin: romaanin avulla Batmanin pään sisälle pääsee peliä paremmin. Käsitys koko tarinasta laajentuu tämän muutoksen myötä.

Teoksessa on myös hauskoja yksityiskohtia, jotka ovat jääneet pelistä pois - erityisen paljon minua viihdytti tarkempi selostus Jokerin niin kutsutuista hautajaisista. Hänet siis tuhkattiin ja Gothamin poliisit jakoivat hänen tuhkansa osiin ja vetivät kaiken useammasta eri vessanpöntöstä alas. Vaikka jopa Rikosten klovniprinssin kohdalla tilanne tuntui melko mauttomalta, en voinut olla nauramatta mielikuvalle. Rikolliset eivät taida olla ainoita Gothamin taikauskoisia asukkaita.

Valitettavasti kirja ei saa minulta osakseen pelkkiä kehuja: se sisälsi useita tarinankerronnallisia virheitä. Esimerkiksi Arkham Cityssä kuollut Hugo Strange on elossa ja kaiken lisäksi ryöstelemässä, mikä ei sovi miehen rikosprofiiliin alkuunkaan. Strange oli psykiatri, joka suoritti epäeettisiä ihmiskokeita sekä johti Arkham Cityä sarjan edellisessä osassa. Lisäksi jotkin kohtaukset erosivat yksityiskohdiltaan ja repliikeiltään pelin lopullisesta versiosta, ja ainakin minusta suurin osa muutoksista ovat pelissä parempia. Jäin kaipaamaan muutamia hienoja vuorosanoja sekä kohtauksia, mutta onneksi ne voi kokea pelatessa, vaikka kirjasta ne puuttuvatkin.

Juonipaljastukset päättyvät.

Batman - Arkham Knight on puutteistaan huolimatta toimiva ja viihdyttävä kokonaisuus. Oli hauskaa lukea tietokonepeliin perustuva kirja, sillä en ole törmännyt tähän ilmiöön koskaan aikaisemmin. Kirja toi pelin tarinaan lisäsyvyyttä ja aloin ymmärtää Batmanin toimia paremmin päästyäni tutkailemaan hänen ajatuksiaan. Koska trilogian aiemmista osista ei ole tehty kirjoja, tämä teos ei välttämättä ole paras mahdollinen luettava peliversioita tuntemattomille, mutta pelit pelanneelle se on hauska keino elää Arkham Knightin hetket uudestaan hiukan erilaisella näkökulmalla varustettuna.

Arvosana: ✮✮✮½

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti