torstai 20. lokakuuta 2016

Hanna Morre: Tuonen tahto

©Hande
Hanna Morre: Tuonen tahto
Osuuskumma 2016

Uskaltauduin pyytämään ensimmäistä kertaa elämässäni arvostelukappaletta suoraan kustantajalta ja sain sen - kiitokset siitä. En lue kovin paljon kauhua tai siihen liittyvää kirjallisuutta, mutta Tuonen tahto herätti mielenkiintoni inhimilliseltä vaikuttavalla tarinalla sekä suomalaisella mytologialla.

Teos kertoo pariskunnasta, jonka tytär kuolee jouduttuaan rattijuopon yliajamaksi. Kumpikin heistä yrittää selvitä menetyksestään tavalla tai toisella. Omalaatuiseksi tarinasta tekee suomalaismytologian yhdistyminen kauhuelementteihin.

Kirjan alku ei saanut minua innostumaan: se tuntui jumittavan paikoillaan, mutta eniten minua ärsyttivät henkilöhahmot. En kiintynyt erityisemmin kumpaankaan päähenkilöistä, mutta aloin vihata Timoa tämän ylimielisyyden ja idioottimaisten aivoitustensa takia. Sivuhenkilöitä oli hyvin vähän, eivätkä he esiintyneet teoksessa kovin usein, joten he jäivät minulle etäisiksi.

Vaikka teoksen alku ei vakuuttanut minua erityisemmin, tarina alkoi saada myöhemmin tuulta alleen. Suomalaisen mytologian käyttäminen oli erittäin kiintoisaa ja sopi hyvin yhteen tarinassa käytettyjen kauhupiirteiden kanssa. Pahaenteisyys hiipii pikkuhiljaa esiin näennäisen rauhallisen ilmapiirin alta ja luo loppua kohden käsin kosketeltavissa olevan jännitteen.

Tarinan loppu yllätti minut tyystin. En aio paljastaa loppuratkaisua, mutta viimeisillä sivuilla suuni loksahti auki ja minun piti jäädä hetkeksi miettimään, mitä oikein oli tullut luettua. Minun on annettava Morrelle pisteet oveluudesta, sillä minua onnistuttiin sumuttamaan aikalailla juonen suhteen.

Tuonen tahto oli melko kiinnostava kirja, vaikkei se ollut niin vaikuttava kuin olin ajatellut pelkän takakannen perusteella. Romaani ei ollut kuitenkaan missään nimessä huono: siinä inhimillinen tarina yhdistyi kauhuun, ja minusta suomalaisen mytologian käyttäminen oli omintakeinen lisä. Tuonen tahto on sopivan tiivis pakkaus, muttei vienyt sydäntäni mennessään.

Arvosana: ✮✮✮½

2 kommenttia:

  1. Tämä on kiinnostavan oloinen kirja juuri mytologian ansiosta. Kauhu ei ole itsellenikään kovin tuttua aluetta, mutta olen vähän aikaa sulatellut mielessäni ajatusta kauhun lukemisesta ja tämä voisi olla varteenotettava. :)
    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä sopiva luettavaksi sellaiselle, joka ei kamalasti ole aiemmin kauhua lukenut, sillä se ei ole silkkaa kauhua, vaikka siinä niitä piirteitä onkin. :)

      Poista