 |
| ©Hande |
Shimo Suntila & Tuomas Saloranta (toim.): Hopeoitu vainaja ja muita sivuja Stepanin koodeksista
Kuoriaiskirjat 2014
Elokuun lopussa osallistuin toista kertaa järjestettyyn Popcult Day-tapahtumaan Malmitalolla. Niille, jotka eivät tiedä, Popcult Day on oikeastaan päätapahtuma Popcultin "etko" - Popcult on länsimaiseen populaarikulttuuriin ja fanittamiseen keskittyvä tapahtuma. Paikalla oli Malmin kirjaston työntekijä vinkkaamassa erilaisia kirjoja, joita sai halutessaan lainata. Yksi lukuhaasteen kohta on lukea kirjaston henkilökunnan suosittelema teos, joten tartuin tilaisuuteen ja lainasin minulle vinkatun teoksen.
Hopeoitu vainaja ja muita sivuja Stepanin koodeksista koostuu neljästätoista novellista, joista kaikki ovat eri kirjailijoiden kynäilemiä - kuulemma kyseessä ovat kotimaisen kauhukirjallisuuden kärkinimet (en ole perehtynyt tähän genreen kovin syvällisesti, joten en osaa ottaa asiaan kantaa). Kaikki tarinat pyörivät saman aiheen ympärillä: keskiössä on salaperäinen, Stepanin koodeksiksi kutsuttu kirja, joka on vuosisatojen ajan "kylvänyt ympärilleen hulluutta, tuhoa ja kuolemaa" (takakansi).
En lue kovin paljon kauhua, mutta tämä teos vaikutti mielenkiintoiselta. Takakannen tekstin perusteella kirja sisältää minua miellyttävää psykologista kauhua. Pari ensimmäistä novellia eivät kuitenkaan vakuuttaneet minua: ne olivat kiinnostavia, mutten edes jännittänyt hiukan niitä lukiessani. Ehdin jo ajatella, ettei antologialla ole minulle mitään annettavaa, mutta kolmannen novellin aikana alkoi tapahtua - loput novelleista luinkin kahta poikkeusta lukuunottamatta niskakarvat pystyssä.
Hopeoitu vainaja-antologia oli vavisuttava elämys ja tarjosi virkistävää vaihtelua tavanomaiselle lukemistolleni - pitäisi selkeästi ottaa tavaksi etsiä kirjavinkkauksia ja tarttua rohkeasti itselle vieraisiin kirjallisuuden lajeihin!
Arvosana: ✮✮✮✮
Hopeoitu vainaja ja muita sivuja Stepanin koodeksista koostuu neljästätoista novellista, joista kaikki ovat eri kirjailijoiden kynäilemiä - kuulemma kyseessä ovat kotimaisen kauhukirjallisuuden kärkinimet (en ole perehtynyt tähän genreen kovin syvällisesti, joten en osaa ottaa asiaan kantaa). Kaikki tarinat pyörivät saman aiheen ympärillä: keskiössä on salaperäinen, Stepanin koodeksiksi kutsuttu kirja, joka on vuosisatojen ajan "kylvänyt ympärilleen hulluutta, tuhoa ja kuolemaa" (takakansi).
En lue kovin paljon kauhua, mutta tämä teos vaikutti mielenkiintoiselta. Takakannen tekstin perusteella kirja sisältää minua miellyttävää psykologista kauhua. Pari ensimmäistä novellia eivät kuitenkaan vakuuttaneet minua: ne olivat kiinnostavia, mutten edes jännittänyt hiukan niitä lukiessani. Ehdin jo ajatella, ettei antologialla ole minulle mitään annettavaa, mutta kolmannen novellin aikana alkoi tapahtua - loput novelleista luinkin kahta poikkeusta lukuunottamatta niskakarvat pystyssä.
Hopeoitu vainaja-antologia oli vavisuttava elämys ja tarjosi virkistävää vaihtelua tavanomaiselle lukemistolleni - pitäisi selkeästi ottaa tavaksi etsiä kirjavinkkauksia ja tarttua rohkeasti itselle vieraisiin kirjallisuuden lajeihin!
Arvosana: ✮✮✮✮
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti