Harry Potter ja kirottu lapsi: yöostotapahtuma ja julkaisutilaisuus Kansallismuseossa

Kun Tammi ilmoitti muutama kuukausi sitten järjestävänsä Harry Potter ja kirottu lapsi-teoksen ilmestymisen kunniaksi yleisötapahtuman, innostuin kovasti. Päätin jopa koskea yli 10 vuoden tauon jälkeen ompelukoneeseen ja tein itselleni valmiiksi Tylypahkan koulukaavun. Jos tämä ei ollut tarpeeksi, muutama viikko sitten Akateeminen kirjakauppa kertoi, että näytelmäkäsikirjoitusta voi ostaa jo keskiyöstä alkaen jonotustapahtumassa - en ole valmis jonottamaan ilmaisia ämpäreitä, mutta kirjoja olen valmis jonottamaan, vaikken niitä ilmaisiksi saisikaan.

Nyt on pukeuduttu tilan-
teeseen soveliaalla tavalla.
©Hande

Yöostotapahtuma 7.11-8.11

©Hande

Maanantai-iltana puin kaavun ylleni ja suuntasin keskustan Akateemisen kirjakaupan eteen kahden kaverini kanssa - kello oli hiukan yli seitsemän. Yksi tuttavamme oli saapunut paikalle jo ennen meitä. Olimme kaikki sonnustautuneet tilaisuutta varten ja saimme ajan kulumaan puhumalla Harry Potterista - mistäpä muustakaan? Pikkuhiljaa paikalle alkoi saapua muitakin ihmisiä, jotka liittyivät juttuseuraamme. Potter on yksi niistä asioista, jotka saavat tuntemattomat keskustelemaan myös täällä Suomessa.

Kävimme vuorotellen lämmittelemässä Akateemisessa sisällä, kunnes liike suljettiin. Henkilökunnalla oli tunti aikaa valmistella paikka tapahtumaa varten, sillä ohjelma alkaisi kello 22. Päätimme mennä odotusajaksi porukalla vieressä olevaan Starbucksiin lämmittelemään ja nauttimaan lämpimästä juomasta - teki kyllä terää useamman tunnin ulkona seisoskelun jälkeen. Päätimme myös yhteisymmärryksessä, että ennen tapahtuman alkua muodostaisimme jonon saapumisjärjestyksessä. Kellon lähestyessä kymmentä jonossa seisoi vajaa parikymmentä henkilöä.

Tällaista porukkaa oli pitämässä minulle seuraa. Kuva on
julkaistu kuvattavien luvalla.
©Hande

Lopultakin odotuksemme palkittiin ja pääsimme sisään liikkeeseen. Katosta roikkui banderolleja ja myyntitasot notkuivat Harry Potter-aiheisista kirjoista - näytelmäkäsikirjoituskin oli saanut oman tasonsa, mutta kirjat pidettiin visusti piilossa muovien alla keskiyöhön asti. Akateemisessa oli tapahtumaa ennen myynnin alkua:  tarjolla oli teemaan sopivia virvokkeita ja naposteltavaa, Potter-septologiasta luettiin otteita yleisön toiveiden mukaan, Ronja Salmi haastatteli suomentaja Jaana Kapari-Jattaa ja yleisöllä oli mahdollisuus osallistua Potter-aiheiseen tietovisaan.

©Hande

Tietovisassa otettiin aina pieni joukko osallistujia kisaamaan yhteen kysymykseen vastaamisesta. Nopeimmin oikein vastannut sai pienen palkinnon. Empimisen jälkeen päätin osallistua ja yllätyksekseni voitin omalla kierroksellani - osasin kertoa, että Ron reputti ilmiintymiskokeensa, koska hänen puolikas kulmakarvansa jäi lähtöpisteeseen. Sain palkinnoksi Noble Collectionin kirjanmerkin - valitsin vaihtoehdoista luonnollisesti oman tupani, Rohkelikon.

Muistoja jonotustapahtumasta sekä
tietysti näytelmäkäsikirjoitus.
©Hande

Lopultakin h-hetki alkoi lähestyä. Olimme saaneet tapahtuman alussa vuoronumerot, minä olin numero kolme. Jännitys tiivistyi innostuneiden jonottajien keskuudessa ja lopulta laskimme yhdessä jäljellä olevat kymmenen sekuntia. Sitten kirjoja alettiin myydä. Olin ostanut oman kappaleeni jo ennakkoon, joten sain sen käteeni vain kertomalla nimeni. Kirjassani komeili Jaana Kapari-Jatan nimikirjoitus, sillä hän oli signeerannut etukäteen kaikkien jonottajien kappaleet. Lopulta suuntasin kotia kohti Helsingin yössä.

Kansallismuseon julkaisutapahtuma 8.11

En ehtinyt olla kovin montaa tuntia hereillä, kun suuntasin taas kaapu päällä keskustaan. Rautatieasemalle oli pystytetty laituri 9 ja 3/4, jonka läheisyydessä Kansallismuseon pukukilpailuun etukäteen osallistuneet pystyivät kuvauttamaan itsensä. 50:lle ensimmäiselle paikalla olleelle oli luvattu myös ilmainen kappale Kirotusta lapsesta. Tapasin jälleen muutaman kaverini ja suuntasimme paikan päälle muutamaa tuntia ennen toiminnan alkamista. Kävimme ottamassa kuvat, joita varten saimme Azkabanin vankilan vankinumerot. Sen jälkeen tapoimme aikaa juttelemalla muiden jonossa olevien potteristien kanssa. Oli mahtavaa voida keskustella aiheesta syvällisemminkin, sillä en saa sellaiseen tilaisuutta liian usein.

Sain lipun Tylypahkaan!
©Hande

Monen tunnin jonottaminen kannatti jälleen kerran, sillä olin yksi niistä viidestäkymmenestä, jotka saivat Harry Potterin ja kirotun lapsen ilmaiseksi. Koska minulla oli kirja jo entuudestaan, annoin tämän kappaleen lahjaksi siskolleni. Kello 17.30 koko konkkaronkka suuntasi kulkueena Kansallismuseolle. Alkuvaikeuksien jälkeen pääsin lopulta sisälle lämpimään ja katselemaan ympärilleni. Jokaiselle jaettiin kolme kaljuunaa (niille, jotka eivät tiedä, se on yksi velhomaailman rahayksiköistä), joilla pystyi lunastamaan naposteltavaa ja juotavaa Hunajaherttuasta. Säästin muistona kaljuunoista kaksi, sillä siinä vaiheessa, kun minä pääsin ostoksille, kaikki varsinaiset Potter-aiheiset herkut olivat jo loppuneet.

Kun Kansallismuseo oli täyttynyt, alkoi varsinainen ohjelma. Aluksi näyttelijät Riku Nieminen, Niina Lahtinen ja Joonas Saartamo lukivat otteita Harry Potter ja kirottu lapsi-näytelmästä. He olivat myös pukeutuneet teeman mukaisesti Harryn aikaisiksi opettajiksi: Nieminen oli professori Orave - en saanut selvitettyä, oliko hänenkin takaraivossaan lordi Voldemort - Lahtinen oli professori Punurmio ja Saartamo oli sonnustautunut professori Lockhartiksi. Kuulin teosta ensimmäistä kertaa suomeksi, mutta tunnistin silti luetut kohtaukset, sillä olen lukenut käsikirjoituksen aiemmin englanniksi.

©Hande

Lukuhetken jälkeen kustantaja Saara Tiuraniemi haastatteli Jaana Kapari-Jattaa ja haastattelun jälkeen julkaistiin pukukilpailun 10 parhaan joukkoon valittua pukua, joista tuomarit valitsisivat myöhemmin kolme parasta finaaliin. Kymmenen parhaan joukossa olivat muun muassa Nevillen mörkö, nuori Tom Valedro, kotitonttu Dobby, Hagrid, Fleur Delacour sekä Tylypahkan rehtori Albus Dumbledoren muotokuva. Viimeksi mainittu julistettiin koko pukukilpailun voittajaksi, mielestäni aivan ansaitusti.

Ystäväni professori Dumbledore sekä
hänen muotokuvansa, pukukilpailun
voittaja.
©Hande

Jaana Kapari-Jatta jäi vielä signeeraamaan teoksia myös Kansallismuseoon. Tämän jälkeen tapahtuma olikin ohi. Minun oli vielä kerran suunnattava tuuleen ja tuiskuun päästäkseni kotiin. Vaikka Kirjamessuista ei ole kulunut kuin reilu viikko, ei tämä kahden päivän ryöpytys tuntunut niin rankalta kuin alunperin odotin. Kansallismuseon tapahtuma ei ollut järjestelyidensä suhteen täydellinen, mutta pidin tapahtumasta silti.

Olen iloinen, että Suomessakin järjestettiin tapahtumaa Harry Potter ja kirottu lapsi-kirjan ilmestymisen kunniaksi. Nyt voisinkin aloittaa näytelmäkäsikirjoituksen suomennoksen lukemisen.