 |
| ©Hande |
WSOY 2009
Adamsin viisiosainen trilogia on odottanut lukemistaan vuosikausia kirjahyllyssäni. Kesäkuussa päätin vihdoinkin perehtyä teokseen - minulle iski pitkän tauon jälkeen pieni sci-fi-nälkä, joten aloitin matkan kotigalaksissamme.
Linnunrata-sarja on sci-fi-parodia, jossa Arthur Dent-niminen mies pääsee eriskummallisen joukkion kanssa matkaamaan maailmankaikkeudessa tutustuen mitä erilaisimpiin paikkoihin. Oppaanaan joukkiolla on Linnunradan käsikirja liftareille, josta löytyy kaikki tietämisen arvoinen universumista.
Tarina on erittäin hulvaton ja irvailee hyvin osuvasti sci-fissä tyypillisesti käytetyille juonenkäänteille sekä kerrontatyypeille. Sarjan ensimmäinen ja toinen osa ovat suosikkejani, ne tuli luettua nopeasti ja yksinkertaisesti rakastan niitä. Tosin kolmannen ja neljännen osan aikana mielenkiintoni lopahti jonkun verran ja pidin pitkiäkin taukoja lukemisesta. Kiinnostusta vähensi tunne siitä, että monet asiat ja tapahtumat olisivat väkisin mukaan ympättyjä. Mielenkiintoni palasi kuitenkin neljännen osan loppuvaiheessa ja viidennessä osassa palattiin sen verran tarinan alkujuurille, että teoksen jaksoi lukea loppuun pidemmittä tauoitta.
Teos sisältää laajan ja mielenkiintoisen hahmokaartin. Suosikikseni nousi ensiesiintymisestään lähtien Marvin - tämä masennuksesta kärsivä androidi vetoaa minuun vahvasti sarkastisine kommentteineen ja kommelluksineen. Loppuihin hahmoihin en kiintynyt erityisemmin, mutta he onnistuivat herättämään minussa erilaisia tunteita aina ärtymyksestä iloon.
Linnunrata-sarja on sci-fi-parodia, jossa Arthur Dent-niminen mies pääsee eriskummallisen joukkion kanssa matkaamaan maailmankaikkeudessa tutustuen mitä erilaisimpiin paikkoihin. Oppaanaan joukkiolla on Linnunradan käsikirja liftareille, josta löytyy kaikki tietämisen arvoinen universumista.
Tarina on erittäin hulvaton ja irvailee hyvin osuvasti sci-fissä tyypillisesti käytetyille juonenkäänteille sekä kerrontatyypeille. Sarjan ensimmäinen ja toinen osa ovat suosikkejani, ne tuli luettua nopeasti ja yksinkertaisesti rakastan niitä. Tosin kolmannen ja neljännen osan aikana mielenkiintoni lopahti jonkun verran ja pidin pitkiäkin taukoja lukemisesta. Kiinnostusta vähensi tunne siitä, että monet asiat ja tapahtumat olisivat väkisin mukaan ympättyjä. Mielenkiintoni palasi kuitenkin neljännen osan loppuvaiheessa ja viidennessä osassa palattiin sen verran tarinan alkujuurille, että teoksen jaksoi lukea loppuun pidemmittä tauoitta.
Teos sisältää laajan ja mielenkiintoisen hahmokaartin. Suosikikseni nousi ensiesiintymisestään lähtien Marvin - tämä masennuksesta kärsivä androidi vetoaa minuun vahvasti sarkastisine kommentteineen ja kommelluksineen. Loppuihin hahmoihin en kiintynyt erityisemmin, mutta he onnistuivat herättämään minussa erilaisia tunteita aina ärtymyksestä iloon.
"Olen karkeasti arvioiden noin kolmekymmentä miljardia kertaa sinua älykkäämpi. Otetaanpa esimerkki. Ajattele mitä tahansa numeroa, ihan mitä tahansa."
"Ee..., viisi", sanoi patja.
"Väärin", sanoi Marvin. "Huomaatko?"Linnunrata on nerokasta parodiaa, jossa piikittelyn kohteeksi pääsee moni muukin asia kuin sci-fin kliseet - siellä naureskellaan muun muassa byrokratialle sekä populaarikulttuurille. Kirjan nauraa läpi, vaikka ajoittain ilme vakavoituukin. Tarina etenee mitä kummallisempiin suuntiin ja sarjan lopun jälkeen tuntui siltä kuin olisi juossut juuri päin tiiliseinää. Linnunrata ei ole täydellinen, mutta tämä ei merkitse sitä, etteikö se olisi lukemisen arvoinen - kyllä se kannatti!
Arvosana: ✮✮✮✮
Tämä on yksi niitä "scifiklassikoita" jotka pitää olla kirjahyllyssä. Itse luin tämän viimeksi joskus 20 vuotta sitten, juuri silloin kun koko paketti julkaistiin suomeksi erillisinä kirjoina. Paas lukien enemmän scifiä! ;-)
VastaaPoistaEn ihmettele yhtään - päädyinkin tähän teokseen, kun eräs ystäväni suositteli sitä (vaikka olinkin ostanut sen hyllyyn paljon aikaisemmin).
PoistaHaluan lukea sci-fiäkin lisää - pitää toivoa, että sci-fi-nälkä iskee uudestaan (tarvitsen tietyn fiiliksen erilaisten teosten lukemiseen). :D