Art House 2016
Siitä on jo aikaa, kun olen lukenut viimeksi mitään loppusuoralla olevaa Roald Dahl-lukuhaastetta varten. Päätin siis tarttua vihdoinkin minulle kovasti suositeltuun Isoon kilttiin jättiin. Saavutin tämän kirjan avulla haasteen ylimmän lukutason, Matildan - onnistuin siis tavoitteessani.
Orpokodissa asuva Sohvi ei saa yöllä unta ja kurkistaa ikkunasta. Hän ei ole uskoa silmiään nähdessään suuren jättiläisen. Sohvin suureksi kauhuksi jättiläinen näkee hänet ja vie tytön mennessään. Jättiläinen osoittautuu kuitenkin hyväntahtoiseksi yksilöksi, joka ei syö ihmisparsoja, joiksi jätti ihmisiä kutsuu. Tyttö ja IKJ ystävystyvät, mutta huolta aiheuttavat muut jättiläiset, jotka ovat häijyjä ja ihmisiä syövää sorttia. Odottamattomat ystävykset päättävät kehitellä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi.
Vaikken kuulukaan teoksen pääasialliseen kohderyhmään, tarina vei minut mennessään. Kirjan päähenkilöt voittivat minut puolelleen hyvin nopeasti - erityisen paljon pidin Isosta kiltistä jätistä, jonka puhetapa on erittäin mielenkiintoinen. Hahmon sanasto on täynnä sananmuunnoksista sekä hänen itse keksimistään sanoista koostuvia sanaleikkejä. Tuomas Nevanlinnan suomennos tekee minuun suuren vaikutuksen, sillä toisen kielen sanakikkailujen kääntäminen ei ole suinkaan helppo tehtävä. Nevanlinna on muokannut myös tarinaa jonkin verran sovittaakseen sen paremmin suomalaisten lukijoiden maailmaan. Sohvi on Iso-Britannian sijaan Suomesta ja Jättimaasta matkataan Helsinkiin, ei Lontooseen, näin muutaman esimerkin mainitakseni.
Iso kiltti jätti on hellyyttävä hyvän mielen kirja, joka viihdyttää aikuistakin lukijaa. Kuten aiemmin lukemani Dahlin teokset, myös tämä on oiva sekoitus hullunkurisuutta, vakavuutta ja hyväntuulisuutta. Kirjaa lukiessani aloin toivoa, että olisin löytänyt teoksen lapsena, sillä olisin varmasti pitänyt siitä jo silloin - mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!
Orpokodissa asuva Sohvi ei saa yöllä unta ja kurkistaa ikkunasta. Hän ei ole uskoa silmiään nähdessään suuren jättiläisen. Sohvin suureksi kauhuksi jättiläinen näkee hänet ja vie tytön mennessään. Jättiläinen osoittautuu kuitenkin hyväntahtoiseksi yksilöksi, joka ei syö ihmisparsoja, joiksi jätti ihmisiä kutsuu. Tyttö ja IKJ ystävystyvät, mutta huolta aiheuttavat muut jättiläiset, jotka ovat häijyjä ja ihmisiä syövää sorttia. Odottamattomat ystävykset päättävät kehitellä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi.
Vaikken kuulukaan teoksen pääasialliseen kohderyhmään, tarina vei minut mennessään. Kirjan päähenkilöt voittivat minut puolelleen hyvin nopeasti - erityisen paljon pidin Isosta kiltistä jätistä, jonka puhetapa on erittäin mielenkiintoinen. Hahmon sanasto on täynnä sananmuunnoksista sekä hänen itse keksimistään sanoista koostuvia sanaleikkejä. Tuomas Nevanlinnan suomennos tekee minuun suuren vaikutuksen, sillä toisen kielen sanakikkailujen kääntäminen ei ole suinkaan helppo tehtävä. Nevanlinna on muokannut myös tarinaa jonkin verran sovittaakseen sen paremmin suomalaisten lukijoiden maailmaan. Sohvi on Iso-Britannian sijaan Suomesta ja Jättimaasta matkataan Helsinkiin, ei Lontooseen, näin muutaman esimerkin mainitakseni.
Iso kiltti jätti on hellyyttävä hyvän mielen kirja, joka viihdyttää aikuistakin lukijaa. Kuten aiemmin lukemani Dahlin teokset, myös tämä on oiva sekoitus hullunkurisuutta, vakavuutta ja hyväntuulisuutta. Kirjaa lukiessani aloin toivoa, että olisin löytänyt teoksen lapsena, sillä olisin varmasti pitänyt siitä jo silloin - mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!
Arvosana: ✮✮✮✮
P. S. Olen kirjoittanut kirjasta alunperin Nörttitytöt-blogiin. Alkuperäisen tekstin voit lukea täältä. Sain teoksesta arvostelukappaleen kustantajalta, kiitos siitä!
P. S. Olen kirjoittanut kirjasta alunperin Nörttitytöt-blogiin. Alkuperäisen tekstin voit lukea täältä. Sain teoksesta arvostelukappaleen kustantajalta, kiitos siitä!
Minullakin on tämä juuri kesken ja nautin täällä jättiläisten kielestä.
VastaaPoistaMinäkin rakastuin jättiläisten puhetapaan - se oli ihanan herkullista, enkä voi olla ihailematta sitä luovuutta, joka sallii vapauttaa itsensä kaavamaisuudesta ja kehitellä uusia sanoja jo olemassaolevien pohjalta.
Poista