 |
| ©Hande |
Otava 2007
Koirankynnen leikkaaja on ollut lukulistallani ainakin kymmenen vuotta, mutta koskaan ei ole vaikuttanut olevan oikea hetki siihen tarttumiselle. Olen päättänyt lukea tänä vuonna enemmän kotimaista kirjallisuutta, joten halusin sisällyttää suomalaista lukemistoa myös ystävänpäivän lukumaratoniin. Ajattelin silloin olevan sopiva hetki Huovisen klassikon lukemiselle ja lainasin sen vanhemmiltani.
Romaani kertoo Mertsi Vepsäläisestä, joka on saanut jatkosodassa luodin osuman päähänsä. Haavoittuminen on vaikuttanut miehen terveyteen niin, ettei hän kykene kovin raskaaseen työhön - on vamma vaikuttanut hänen luonteenlaatuunsakin. Sattumalta Mertsin mieleen kehittyy haave: hän haluaa auttaa työtoverinsa koiraa leikkaamalla tätä vaivaavat kannukset. Kirja kuvaa Mertsin vaiheita ja samalla sodasta toipuvaa Suomea.
Mertsi on hyvin sympaattinen hahmo, ja hän voitti minut puolellensa alusta alkaen. Hän on kyllä taantunut vammansa takia puolikuntoiseksi, mutta tyhmä hän ei missään tapauksessa ole. Oli sydäntäsärkevää lukea häntä suuresti vaivaavista päänsäryistä ja muistinmenetyksistä sekä siitä, kuinka hän kykenee ansaitsemaan elantonsa vain muiden hyväntahtoisuuden varassa. Ajoittain oudon käytöksen sekä lukuisten vaivojen synnyttämän verhon takaa paljastuu kuitenkin mahtava ja hyväsydäminen persoona, jonka vaiheissa myötäelin vahvasti mukana.
Pidin kirjasta paljon, mutta se ei kuitenkaan vienyt minua tyystin mukaansa. Jouduin pohtimaan pidemmän aikaa, mikä aiheutti tämän tuntemuksen, mutta lopulta tajusin syyksi lievän etäisyyden tunteen. Teoksen henkilöhahmoiihin ei saanut erityisen vahvaa kosketuspintaa - jopa Mertsi jää jonkin verran etäälle, vaikka kiinnyinkin häneen. Olisin kaivannut hieman lisää syvyyttä osaan kirjan henkilöistä, etteivät he olisi jääneet hahmoiksi, joista en onnistunut muodostamaan minkäänlaista mielipidettä.
Romaani kertoo Mertsi Vepsäläisestä, joka on saanut jatkosodassa luodin osuman päähänsä. Haavoittuminen on vaikuttanut miehen terveyteen niin, ettei hän kykene kovin raskaaseen työhön - on vamma vaikuttanut hänen luonteenlaatuunsakin. Sattumalta Mertsin mieleen kehittyy haave: hän haluaa auttaa työtoverinsa koiraa leikkaamalla tätä vaivaavat kannukset. Kirja kuvaa Mertsin vaiheita ja samalla sodasta toipuvaa Suomea.
Mertsi on hyvin sympaattinen hahmo, ja hän voitti minut puolellensa alusta alkaen. Hän on kyllä taantunut vammansa takia puolikuntoiseksi, mutta tyhmä hän ei missään tapauksessa ole. Oli sydäntäsärkevää lukea häntä suuresti vaivaavista päänsäryistä ja muistinmenetyksistä sekä siitä, kuinka hän kykenee ansaitsemaan elantonsa vain muiden hyväntahtoisuuden varassa. Ajoittain oudon käytöksen sekä lukuisten vaivojen synnyttämän verhon takaa paljastuu kuitenkin mahtava ja hyväsydäminen persoona, jonka vaiheissa myötäelin vahvasti mukana.
Teoksen kerronta on korutonta ja sisältää paljon tuokiokuvausta - tarina etenee turhia hötkyilemättä, ja se sopii romaanin tunnelmaan erinomaisesti. Kun Huovinen kuvailee lähes neljänkymmenen asteen pakkassäätä Kainuussa, ei tee lainkaan mieli kiirehtiä, sillä ilma tuntui kylmenevän ympärilläni, vaikka olinkin lukemassa sisätiloissa. Teksti tuntuu yksinkertaiselta, mutta on samaan aikaan yksityiskohtaista, paljonpuhuvaa sekä koskettavaa. Sanat tuntuvat soljuvan eteenpäin jättäen kuitenkin mieleeni syvän jäljen. Kerronta sisältää myös ristiriitaisuuksia, jotka luovat kiintoisan kontrastin: romaanissa kuvaillaan pula-ajan ankeutta sekä savottatyön rankkuutta, mutta toisaalta se sisältää maalailevaa, kauniiden talvimaisemien sekä ihmisten pienien, mutta sitäkin merkittävämpien hyvien tekojen kuvailua.Pakkanen tuoksui puhtaalta kuin vastapesty lakana, kuin näädän päistärkarva, kuin auringossa säkenöivä lumi.
Pidin kirjasta paljon, mutta se ei kuitenkaan vienyt minua tyystin mukaansa. Jouduin pohtimaan pidemmän aikaa, mikä aiheutti tämän tuntemuksen, mutta lopulta tajusin syyksi lievän etäisyyden tunteen. Teoksen henkilöhahmoiihin ei saanut erityisen vahvaa kosketuspintaa - jopa Mertsi jää jonkin verran etäälle, vaikka kiinnyinkin häneen. Olisin kaivannut hieman lisää syvyyttä osaan kirjan henkilöistä, etteivät he olisi jääneet hahmoiksi, joista en onnistunut muodostamaan minkäänlaista mielipidettä.
Ja kilisevän kylmässä säässä, lumen ja huurteen joukossa työskenteli pieni Suomen kansa hammasta purren ja lihaksiaan jännitellen. Oli maksettava raskas korvaus siitä, että vielä oltiin hengissä ja että oli jouduttu mukaan suurten kansojen selkkauksiin.Koirankynnen leikkaaja on mukavan verkkaisesti etenevä, mutta hyvin tarkkanäköinen tarina sotainvalidien asemasta sekä savottatyöläisten elämästä pula-ajan Suomessa. Romaanissa kuvaillaan elämän karuutta, mutta se on silti omalla tavallaan hyvin kaunis kertomus - lempeän melankolinen. Teos sai minut kiinnostumaan Huovisen muustakin tuotannosta ja tulen varmasti tutustumaan hänen muihinkin töihinsä tulevaisuudessa.
Luin tämän viimein vuosi sitten. Muistan yllättyneeni, että pidin kirjasta. Kuvittelin sitä ennakkoon tylsäksi.
VastaaPoistaMinulla ei ollut mitään ihmeellisiä ennakko-odotuksia kirjaa kohtaan. Olen nähnyt nuorempana pätkiä elokuvaversiosta, minkä perusteella ajattelin, että kyllä tämä kiintoisalta vaikuttaa. Se olikin sitten melkoisen lievä ilmaisu. :D
PoistaEn ainakaan muista nähneeni elokuvaa koskaan. En haluaisi toisaalta katsoakaan sitä, sillä on mukava pitää omat päänsisäiset mielikuvat.
PoistaOlen lukenut Koirankynnen leikkaajan, mutta kyllä Huovisen kirjoista ylitse muiden on Havukka-ahon ajattelija.
VastaaPoistaHavukka-ahon ajattelija on kuulunut myös lukulistalleni iät ja ajat. Koska pidin Koirankynnen leikkaajasta, aion tarttua myös tuohon romaaniin, todennäköisesti jo tämän vuoden puolella.
PoistaMinä en ole lukenut Huoviselta yhtään mitään. Jotakin teosta aloin kuunnella äänikirjana, mutta siihen en päässyt yhtään sisälle ja kuuntelu jäi kesken. Jospa edes joskus saisin katsottua tästä tehdyn elokuvan.
VastaaPoistaEn ole koskaan nähnyt tästä tehtyä elokuvaa kokonaan, mutta ajattelin itsekin etsiä sen käsiini ja katsoa. Kirjan perusteella ainakin voin suositella. :)
PoistaTämän voisi lukea! Huoviselta olen lukenut Havukka-Ahon ajattelijan ja Kylän koirat. Huovinen on mainio kyllä!
VastaaPoistaVoin suositella tämän lukemista! Itsekin tosiaan kiinnostuin lisää Huovisen muustakin tuotannosta ja ainakin Havukka-ahon ajattelijan olen aikonut lukea tämän vuoden aikana.
PoistaHuovinen kuuluu siihen pitkään listaan, jolta en vielä mitään ole saanut luettua, mutta haluaisin kyllä. Jokin ennakkoluulo varmaan on hieman pitänyt erossa, mutta tästä postauksestasi saa ehkäpä hieman rohkeutta jo tarttuakin johonkin teokseen. :) Verkkaisuus ja etenkin kuvaus pula-ajasta puhuttelee!
VastaaPoistaYmmärrän hyvin tuon ennakkoluulon - monet tietyn aikakauden teokset ovat sellaisia, että niiden sisällöstä on jonkinmoinen ennakkoluulo, vaikkei se todellisuutta vastaisikaan.
PoistaToivottavasti uskallat tarttua Huovisen tuotantoon, ainakin tästä minä pidin! :) Minustakin on mukavaa, ettei tarina etene aina kamalalla kiireellä ja pula-ajan kuvaus motivoi osaltaan tarttumaan kirjaan.
Olen lukenut Huoviselta Pietari Suuri hatun polki -romaanin ja pidin siitä teininä. Muistaakseni tein siitä esitelmän kouluunkin. :) En tiedä, miten iskisi nykypäivänä.
VastaaPoistaTuo teos on minulle vain etäisesti tuttu nimensä perusteella - todennäköisesti olen siitä joskus kuullut, mutten tiedä sen enempää. Minusta on kiehtovaa palata lapsuuden ja teinivuosien suosikkien pariin selvittääkseni, ovatko mielipiteeni niistä muuttuneet. :)
PoistaJoskus ollessani sijaisena minulla oli niinkin mielekäs tehtävä kuin näyttää tämä elokuvana oppilaille. Itse viihdyin elokuvan parissa, kasiluokkalaiset tms. eivät niinkään. Kirjan voisi kyllä lukea. Olen joskus töitä varten harppoen lukenut Huoviselta Havukka-ahon ajattelijan, ja siinä oli hyviä huomioita ihmiselämästä. Ei olisi uskonut, että se on niinkin vanha kirja kuin se on.
VastaaPoistaMinäkin ajattelin katsoa vihdoinkin elokuvan kokonaan - tosin itse olisin varmaan viihtynyt sekä kirjan että elokuvan parissa myös kasiluokkalaisena, terveisin luin Tuntemattoman sotilaan ensimmäistä kertaan senikäisenä ja tykästyin. :D
PoistaJoskus yllätyn itsekin, miten tuoreita ajatuksia joissakin vanhoissa kirjoissa on. Monet kerrat olen saanut hämmästellä jonkun teoksen todellista ilmestymisvuotta, etenkin jos ajatukset ovat olleet erityisen moderneja tai ajattomia.
Pidän tästä Huovisen kirjan nimestä, se on mukavan erikoinen ja olen pitkään miettinyt, miksi Huovinen on valinnut sen kirjansa nimeksi. Nytpä selvisi, mihin nimellä viitataan. En siis ole kirjaa lukenut, mutta voisin jossain vaiheessa lukea.
VastaaPoistaOlen lukenut Havukka-ahon ajattelijan ja pidin erityisesti vanhahtavasta suomen kielestä ja Huovisen käyttämistä kielikuvista.
Minäkin kiinnitin aikoinaan huomiota kirjan omalaatuiseen nimeen, vaikka sain melko pian jonkinlaisen käsityksen sen merkityksestä. Voin suositella kirjan lukemista.
PoistaOlen sanonut tämän kommenteissa jo aiemminkin, mutta aion tosiaan lukea myös Havukka-ahon ajattelijan, todennäköisesti tämän vuoden puolella.
Huovinen on loistava kirjailija, jolta olen lukenut varmaan kaiken. Oli kiva lukea, että Koirankynnen leikkaaja sai sinut kiinnostumaan hänen muustakin tuotannostaan.
VastaaPoistaKoirankynnen leikkaaja oli tosiaankin lupaava aloitus Huovisen tuotantoon tutustumiselle - tartun mielelläni hänen muihinkin teoksiinsa!
PoistaEn ole lukenut tätä, enkä itse asiassa muistaakseni Huovista muutenkaan. Elokuvaversion olen kuitenkin nähnyt ja se teki vaikutuksen, jostakin syystä minulla oli negatiivinen odotus leffasta, mutta se oli tosi hyvä. Sitä tosin en tiedä, miten hyvin se tekee oikeutta kirjalle.
VastaaPoistaEn osaa sanoa tuosta elokuvasta, sillä en ole vielä katsonut sitä - tarkoitus olisi tehdä niin lähiaikoina. Kirjaa uskallan kuitenkin suositella hyvällä omallatunnolla.
PoistaOlen ennakkoluuloinen, mutta tämä edustaa mulle sitä lajia suomalaista kirjallisuutta, johon en hevin tartu. En osaa sanoa asialle muuta syytä kuin sen, että ei vaan uteloituta. Ei sitten millään.
VastaaPoistaEihän sitä kaikkien ole pakko olla kiinnostuneita - jos ei siltä tunnu, miksi turhaan tarttua teokseen? :)
PoistaTäytyypä tunnustaa, että minäkin olen kiertänyt kaukaa Veikko Huovisen tuotannon. Tässä kirjassa vaikuttaa tosin olen ihan hyvää ajankuvaa, ja kirja varmaan aukaisisi silmiä hieman erilaiseen aikakauteen kuin missä nykyään eletään.
VastaaPoistaPidin kyllä kirjan ajankuvasta - se tosiaankin avaa silmiä. Jos yhtään siltä tuntuu, kannattaa antaa kirjalle mahdollisuus, se kun ei ole kovin paksukaan. :)
PoistaMinä olen tutustunut monelta kantilta viime aikoina Huovisen Havukka-ahon ajattelijaan. Näin elokuvan, teatteriesityksen sekä luin kirjan ja ihastuin niiden pohjalta Huoviseen kovasti. Pitäähän minun lukea tämäkin! :)
VastaaPoistaKannattaa tosiaan! :) Aion lukea tuon Havukka-ahon tämän vuoden puolella, ja jos pidän siitäkin, niin enköhän katso elokuvankin.^^
PoistaHuovisella on kyllä oikeasti hyviä kirjoja, niitä tulee luettua satunnaisesti. Tämä on kuitenkin toistaiseksi vielä jäänyt lukematta, elokuvaakaan en ole nähnyt.
VastaaPoistaSuosittelen lukemaan tämänkin, kun sille päälle satut. Olen nähnyt elokuvasta vain pieniä pätkiä, mutta varasin sen juuri kirjastosta eli tulen katsomaan sen piakkoin.
PoistaHavukka-ahon ajattelin olen joskus kauan sitten lukenut ja monesti ajatellut, että kirja pitäisi lukea uudelleen. Siitä on jäänyt mieleen Huovisen pohdinnat kaukoviisaudesta, jota jollakin on ja toisella ei. Sitä kohtaa käyttävät strategiaa opettavat lainauksena. Koirankynnen leikkaajan muistan nähneeni, mutta vain osaksi televisiossa.
VastaaPoistaEnpä ollut tuota tiennytkään Havukka-ahon ajattelijasta! Aion tosiaankin lukea myös tuon teoksen tämän vuoden aikana. Suosittelen Koirankynnen leikkaajankin lukemista. :)
PoistaHuovisen tuotanto on minulle yksi iso kysymysmerkki, se ei ei ole vaikuttanut minulle tyypillisimmältä kirjallisuudelta. Havukka-ahon ajattelija tulee kyllä sen verran usein vastaan, että voisi tutustua joskus siihen ihan sivistyksen vuoksi.
VastaaPoistaMinäkään en alunperin ole aikonut lukea Havukka-ahon ajattelijaa muuten kuin yleissivistyksen vuoksi. Kuitenkin, kun kuulin Koirankynnen leikkaajasta ja mistä se kertoo, mielenkiintoni heräsi - ja nyt haluan lukea Havukka-ahon ajattelijan sen vuoksi, että pidin Koirankynnen leikkaajasta. :D Mutta kannattaa kokeilla, jos siltä tuntuu. :)
PoistaUusi yritys kommentille :-)
VastaaPoistaSiis olen aina tykännyt Huovisen verkkaisesta kerronnasta, mutta tätä kirjaa en ole tullut lukeneeksi.
Jotenkin myös tuntuu, että me sotaa kokemattomat emme oikein aina ymmärrä aiempien sukupolvien ajatuksia, jotka sota taas (ymmärrettävästi) täyttää.
Toinen kerta toden sanoo, vai miten se nyt olikaan? :)
PoistaSuosittelen lukemaan tämänkin, kerronta on mukavan verkkaista, mikä vaikuttaisikin olevan Huovisen tuotemerkki.
Joskus on tosiaankin vaikeaa ymmärtää ihmisiä, jotka ovat kokeneet aivan erilaisen aikakauden, kuin missä itse elää. Myös Suomen lähihistoria on kiinnostanut minua aina suuresti - yksi syy, miksi luen paljon historiallisia teoksia, onkin halu ymmärtää.