 |
| ©Hande |
Otava 2014
Huomasin, etten ole lukenut melkein kolmeen kuukauteen mitään Roald Dahlilta, joten päätin korjata asian lainaamalla kirjastosta hänen ensimmäisen lasten kirjansa. Valikoin luettavakseni kyseisen teoksen, koska muistan lapsuudestani mainoksia kirjan filmatisoinnista - ne saivat tarinan vaikuttamaan kiinnostavalta ja halusin saada selville, mitä siinä tapahtuu.
Jaakko on orvoksi jäänyt poika, joka joutuu asumaan kaameiden tätiensä luona. Hänen ankeaan elämäänsä tulee muutos, kun puutarhan lähes kuolleeseen persikkapuuhun ilmestyy hedelmä, joka kasvaa lopulta valtavaksi. Eräänä päivänä Jaakko huomaa hedelmässä olevan pienen aukon ja ryömii sisään - tästä alkaa hänen elämänsä suurin seikkailu.
Kertomuksen kirjoitustyyli on sama, Dahlin tavaramerkiksi myöhempien teosten myötä muodostunut hullunkurisuus: tarina sisältää mielikuvituksellisia asioita ja perustunnelma on hyväntuulinen, mutta taustalla on myös vakavia teemoja. Lisäksi tarina on opettavainen ja kannustava.
Jaakko ja jättipersikka on minusta parempi kuin Nilviöt, muttei vedä vertoja muille lukemilleni Dahlin kirjoille. Jotkut Jaakon ja jättipersikan hahmot olivat mielestäni ärsyttäviä, eikä tarina ollut yhtä hyvä kuin Matildan, Kuka pelkää noitien sekä Jalin ja suklaatehtaan juonet. Se oli kuitenkin viihdyttävä hyvän mielen kirja, jonka luin mielelläni.
Jaakko on orvoksi jäänyt poika, joka joutuu asumaan kaameiden tätiensä luona. Hänen ankeaan elämäänsä tulee muutos, kun puutarhan lähes kuolleeseen persikkapuuhun ilmestyy hedelmä, joka kasvaa lopulta valtavaksi. Eräänä päivänä Jaakko huomaa hedelmässä olevan pienen aukon ja ryömii sisään - tästä alkaa hänen elämänsä suurin seikkailu.
Kertomuksen kirjoitustyyli on sama, Dahlin tavaramerkiksi myöhempien teosten myötä muodostunut hullunkurisuus: tarina sisältää mielikuvituksellisia asioita ja perustunnelma on hyväntuulinen, mutta taustalla on myös vakavia teemoja. Lisäksi tarina on opettavainen ja kannustava.
Jaakko ja jättipersikka on minusta parempi kuin Nilviöt, muttei vedä vertoja muille lukemilleni Dahlin kirjoille. Jotkut Jaakon ja jättipersikan hahmot olivat mielestäni ärsyttäviä, eikä tarina ollut yhtä hyvä kuin Matildan, Kuka pelkää noitien sekä Jalin ja suklaatehtaan juonet. Se oli kuitenkin viihdyttävä hyvän mielen kirja, jonka luin mielelläni.
Arvosana: ✮✮✮
Kuten arvata saattaa, luin teoksen osana Roald Dahl-lukuhaastetta. Jaakko ja jättipersikka oli viides haastetta varten lukemani kirja ja olen täten saavuttanut tason Ylinoita.
Kuten arvata saattaa, luin teoksen osana Roald Dahl-lukuhaastetta. Jaakko ja jättipersikka oli viides haastetta varten lukemani kirja ja olen täten saavuttanut tason Ylinoita.
Hei, sait haasteen
VastaaPoistahttps://bibliofiilinpaivaunia.wordpress.com/2016/06/27/blogger-recognition-award/
Kiitos! :)
VastaaPoistaOlen tehnyt haasteen jo aikaisemmin, vastaukseni löytyvät täältä:
http://tuntematon-lukija.blogspot.fi/2016/06/blogger-recognition-award.html
Luin tämän jokin aikaa sitten ja ohjelmoin bloggauksen Dahlin merkkipäivään syyskuulle, haasteeseen luen vain tämän. Minä pidin tästä.
VastaaPoistaLukemisen suhteen olen hyvin kunnianhimoinen, joten pyrin tänä vuonna saavuttamaan kaikissa haasteissa ylimmän lukutason. :D
PoistaMinäkin olen ajatellut julkaista jostakin Dahlin teoksesta myös hänen syntymäpäivänään - en ole vain päättänyt vielä, minkä valitsen.