keskiviikko 20. toukokuuta 2015

J. K. Rowling: Harry Potter ja Azkabanin vanki

©Hande
J. K. Rowling: Harry Potter ja Azkabanin vanki
Tammi 2001

Nyt on ollut sellainen vaihe menossa, että olen kyllä lukenut kirjoja, mutten ole saanut aikaisiksi kirjoittaa niistä arvosteluja. Töissä on ollut sen verran kiireistä, ettei ole ollut aikaa eikä voimia... Mutta nyt on luvassa jatkoa Potter-maratonilleni, sillä sormeni syyhyävät himosta kirjoittaa.

Moni sanoo Azkabanin vankia suosikikseen koko Potter-saagasta. En ole samaa mieltä, vaikka pidän tästä osasta (kuten muistakin). Kolmas kirja ei mene tarinassa vielä niin syvälle kuin myöhemmät osat. Lisäksi se tuntuu enemmän väliosalta, jonka kautta siirrytään viattomasta ja innostuneesta tunnelmasta synkkyyteen ja epävarmuuteen. Kaikki on vielä hieman keskeneräistä, joten suosikikseni kirja ei yllä.

Yksittäisenä teoksena Harry Potter ja Azkabanin vanki on mielenkiintoinen tarina. Se myös liittää Harryn taikamaailmaan tiiviimmin kuin aikaisemmin. Kerronta on edelleen hykerryttävää ja mukaansatempaavaa  - löytyy sekä huumoria että draamaa. Erityisen paljon minua viihdytti lukea pääkolmikon edesottamuksista opiskelun lomassa sekä saada selville lisää Harryn taustoista.

Septologian kolmas osa esittelee lukijalle monia uusia, kiehtovia hahmoja sekä taikaolentoja. Luettuani kirjan ensimmäisen kerran Remus Lupin nousi uusista hahmoista heti yhdeksi suosikeistani koko saagassa. Taikaolennoista ankeuttajat tekivät minuun suurimman vaikutuksen - ne ovat Rowlingin omaa käsialaa ja pakottavat ihmisen kurkistamaan mielensä synkimpiin sopukoihin. On myös mukavaa nähdä, miten jo entuudestaan tutut hahmot kehittyvät tarinan kuluessa.

Oli mukavaa lukea Harry Potter ja Azkabanin vanki pitkän tauon jälkeen. Se ei ole mielestäni sarjan paras osa, mutta hyvä se on silti. Nyt ei muuta kuin jatkamaan maratonia!

Arvosana: ✮✮✮✮½

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti