 |
| ©Hande |
DC Comics 2006
Vihdoinkin minulla on aikaa lukea ystävältäni jo kuukausia sitten lainaamia Batman-sarjakuvia - tosin oli melko vaikeaa valita niin monen kirjan väliltä. Lopulta päädyin teokseen, jossa Batman on sijoitettu viktoriaanisen aikakauden Gothamiin.
Kirja sisältää kaksi Augustynin kirjoittamaa tarinaa Lepakkomiehestä: Gotham by Gaslight sekä Master of the Future. Molemmissa oli puolensa, mutta pidin jälkimmäisestä enemmän, sillä pidin sen piirrostyylistä ja juoni oli omintakeisempi. Gotham by Gaslightin kuvitus oli turhan suttuista minun makuuni - lisäksi tarina eteni suurilla harppauksilla, jolloin se jäi hajanaiseksi.
Yön ritari seikkailemassa viktoriaanisella ajalla tuntuu ajatuksena erittäin kiehtovalta: aikakauteen liittyy niin olennaisesti sumuiset maisemat, salaperäisyys sekä synkkyys, että se on kuin luotu Batmanin temmellyskentäksi. Valitetavasti teoksen hienous jää enimmäkseen ajatuksen tasolle: visuaalinen puoli on vaikuttava, mutta kerronnassa lasketaan liikaa kliseiden varaan. Minua rehellisesti sanoen kyllästyttää, että lähes jokaiseen viktoriaaniseen aikaan sijoittuvaan rikostarinaan on pakko ympätä Viiltäjä-Jack. Ja miksi, oi miksi taas kerran Sigmund Freud ja hänen psykoanalyysinsa - Augustyn olisi voinut edes yrittää olla omalaatuisempi.
Puutteistaan huolimatta kokonaisuus oli mielestäni mukiinmenevä. Batmanin puku sekä toimintatavat - oli hän sitten viittasankarina tai siviilissä - oli sovitettu aikakauteen onnistuneesti ja etenkin Gotham by Gaslight-tarinasta huokui viktoriaanisen synkeä tunnelma. Myös hahmojen puhetapaan sekä Gothamin ulkoasuun oli kiinnitetty huomiota. Lisäksi Master of the Future-tarinasta löytyi 1890-luvun kirjallisuudelle ominaisia sci-fi-elementtejä.
Batman - Gotham by Gaslight ei tehnyt minuun ylettömän suurta vaikutusta, mutta tarinat olivat viihdyttäviä yhtä kaikki. Innostuin myös ajatuksesta viktoriaanisen ajan Batmanista, joten olisi mukavaa, jos muutkin sarjakuvantekijät tarttuisivat tähän aiheeseen.
Kirja sisältää kaksi Augustynin kirjoittamaa tarinaa Lepakkomiehestä: Gotham by Gaslight sekä Master of the Future. Molemmissa oli puolensa, mutta pidin jälkimmäisestä enemmän, sillä pidin sen piirrostyylistä ja juoni oli omintakeisempi. Gotham by Gaslightin kuvitus oli turhan suttuista minun makuuni - lisäksi tarina eteni suurilla harppauksilla, jolloin se jäi hajanaiseksi.
Yön ritari seikkailemassa viktoriaanisella ajalla tuntuu ajatuksena erittäin kiehtovalta: aikakauteen liittyy niin olennaisesti sumuiset maisemat, salaperäisyys sekä synkkyys, että se on kuin luotu Batmanin temmellyskentäksi. Valitetavasti teoksen hienous jää enimmäkseen ajatuksen tasolle: visuaalinen puoli on vaikuttava, mutta kerronnassa lasketaan liikaa kliseiden varaan. Minua rehellisesti sanoen kyllästyttää, että lähes jokaiseen viktoriaaniseen aikaan sijoittuvaan rikostarinaan on pakko ympätä Viiltäjä-Jack. Ja miksi, oi miksi taas kerran Sigmund Freud ja hänen psykoanalyysinsa - Augustyn olisi voinut edes yrittää olla omalaatuisempi.
Puutteistaan huolimatta kokonaisuus oli mielestäni mukiinmenevä. Batmanin puku sekä toimintatavat - oli hän sitten viittasankarina tai siviilissä - oli sovitettu aikakauteen onnistuneesti ja etenkin Gotham by Gaslight-tarinasta huokui viktoriaanisen synkeä tunnelma. Myös hahmojen puhetapaan sekä Gothamin ulkoasuun oli kiinnitetty huomiota. Lisäksi Master of the Future-tarinasta löytyi 1890-luvun kirjallisuudelle ominaisia sci-fi-elementtejä.
Batman - Gotham by Gaslight ei tehnyt minuun ylettömän suurta vaikutusta, mutta tarinat olivat viihdyttäviä yhtä kaikki. Innostuin myös ajatuksesta viktoriaanisen ajan Batmanista, joten olisi mukavaa, jos muutkin sarjakuvantekijät tarttuisivat tähän aiheeseen.
Arvosana: ✮✮✮
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti